Kulturfonden myönsi kuusi miljoonaa euroa Hallå-apurahaa

– On olemassa lukuisia toimijoita, jotka haluavat edistää hyvää kieli-ilmapiiriä. Kautta maan. Sen huomaa lukiessaan 286:ta apurahahakemusta elävää kaksikielisyyttä tukevaan toimintaan, sanoo Svenska kulturfondenin puheenjohtaja Stefan Wallin.

 

Svcenska kulturfonden vastaanotti huhtikuussa yhteensä 286 hakemusta Hallå-apurahasta. Myönteinen päätös annettiin tänään 77 hakijalle eli 27 prosentille hakijoista. Apurahansaajille maksetaan kolmen vuoden ajan yhteensä kuusi miljoonaa euroa kaksikielistä Suomea tukeviin hankkeisiin.

– Saimme huomattavasti enemmän hakemuksia kuin uskalsimme toivoakaan. Monet niistä olivat korkeatasoisia, ja parhaiden ideoiden seulomisessa oli iso työ. Hallå-ohjelman ulkopuoliset asiantuntijat olivat siinä meille suureksi avuksi, sanoo Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.

 

Hakemuksissa suuria summia

Myönnetyistä apurahoista 70 prosenttia menee koulutukseen ja tutkimukseen – joukossa kaikki koulutustasot varhaiskasvatuksesta tutkimukseen – ja 30 prosenttia taiteen, kulttuurin ja järjestötyön hankkeisiin.

– Kuusi miljoonaa saattaa kuulostaa suurelta summalta, ja rahoilla voidaankin toteuttaa lukuisia strategisia hankkeita. Hakijat anoivat yhteensä 48 miljoonaa euroa, ja huomasimme, että toivottu rahasumma oli monissa hakemuksissa huomattavasti suurempi kuin mihin olemme tottuneet, sanoo Lillkung, joka myöntää, että Kulturfonden myös kehotti hakijoita visioimaan rohkeasti.

Vaikka Kulturfonden toivoo Hallå-apurahan saajiksi strategisia ja mielellään laajoja hankkeita, apurahat on toiminnan monipuolistamiseksi pyritty jakamaan tarpeeksi monien toimijoiden konkreettisille hankkeille. Hakijoille myönnetyt summat vaihtelevat 5 000 ja 400 000 euron välillä.

 

Suuri maantieteellinen hajonta

Apurahaa hakeneista 53 prosenttia kirjoitti hakemuksensa ruotsiksi, 34 prosenttia suomeksi ja 13 prosenttia molemmilla kielillä.

– Pidimme myönteisenä, että hakemuksia tuli niin runsaasti yksikielisiltä suomenkielisiltä seuduilta, joilla on aiemmin suhtauduttu vastahakoisesti kouluruotsiin. Hakemuksia saapui peräti 57 paikkakunnalta eri puolilta maata. Meillä on nyt erinomainen tilaisuus tehdä suomenkielisillä alueilla toimia ruotsin kieleen kohdistuvien asenteiden parantamiseksi, Stefan Wallin toteaa.

 

Ketkä saavat jakaa kuusi miljoonaa euroa?

Juhannusviikolla Kulturfonden postittaa tiedon päätöksestä kaikille hakijoille, hyväksytäänpä heidän apurahahakemuksensa tai ei. Alla esitellään muutamia apurahaa saaneista hankkeista, mutta rahasto julkaisee kaikki Hallå-ohjelman apurahansaajat poikkeuksellisesti vasta syksyllä. Tuolloin kaikki Hallå-apurahan saajat ja heidän hankkeensa julkaistaan beviljade.kulturfonden.fi -verkkosivustolla.

– Tärkeä osa Hallå-ohjelmaa on eri toimijoiden tuominen yhteen ja uusien yhteistyöareenoiden synnyttäminen. Aloitamme heti elokuussa keskustelut niiden kanssa, joille apurahaa on myönnetty. Otamme esiin mahdolliset yhteistyökumppanit ja eri näkökulmat heidän hankkeisiinsa. Vasta tuon prosessin jälkeen voimme julkistaa kaikki apurahansaajat hankkeineen, sanoo Kulturfondenin koulutusasiamies Berndt-Johan Lindström.

Hanke on aktiivisesti käynnissä joko syksystä 2018 syksyyn 2020 tai vuosina 2019–2021. Kulturfonden kannustaa osaa nyt hylätyksi tulleista hakijoista yrittämään uudelleen marraskuuhun ajoittuvalla suurella hakukierroksella, jolloin heidän hakemuksensa voidaan arvioida rahaston tavallisten kriteerien perusteella.

 

Kolmetoista esimerkkiä Hallå-hankkeista

Alla esitellään otteita Hallå-apurahaa saaneista hankkeista. Kaikki apurahansaajat julkistetaan syksyn aikana osoitteessa beviljade.kulturfonden.fi, kun hankkeiden lopulliset päämäärät ja mahdolliset yhteistyökumppanit on lyöty lukkoon kaikkien apurahansaajien osalta.

 

Rohkeasti ruotsiksi – koulukielestä käyttökieleksi perhevapailla (50 000 euroa)

Tamperelainen Mothers in Business vetää Rohkeasti ruotsiksi -hanketta. Hanke parantaa perhevapaalla olevien suomenkielisten urahenkisten äitien ruotsin kielen taitoja. Osallistujat saavat tutustua suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja ruotsinkielisiin toimijoihin.

 

MOFI 2.0 (218 000 euroa)

MOFI 2.0 on Åbo Akademin kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimus- ja kehityshanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää äidinkielenomaista suomen kielen opetusta ruotsinkielisissä kouluissa. Kehittämistyö tapahtuu paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla – etupäässä kollegiaalisen oppimisen kautta.

 

Ruotsia maahanmuuttajille (80 000 euroa)

Nordiska somaliska föreningen suunnittelee hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajataustaisten suomalaisissa kouluissa opiskelevien kiinnostusta ruotsin kieleen. Hankkeessa koulutetaan ns. ”maahanmuuttajalähettiläitä” vierailemaan suomenkielisissä kouluissa edistämässä ruotsin käyttöä.

 

Speak UP (30 000 euroa)

Kokkolalainen Kokkotyö-säätiö integroi kielen oppimisen uudella ja innovatiivisella tavalla työpajaympäristöön. Samalla kun ruotsin kielen käytön kynnystä mataloitetaan, parannetaan osallistujien mahdollisuuksia työnsaannissa ja yhteiskuntaosallisuudessa.

 

Kaksikielinen dialogiopas akuuttihoitotyöhön (50 000 euroa)

Tampereen ammattikorkeakoulun hankkeen tavoitteena on koostaa kaksikielinen dialogiopas akuuttihoitotyöhön. Oppaan tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta sekä hoitajien, omaisten ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian ja Svenska samskolan i Tammerforsin kanssa.

 

e-Möjlighet (20 000 euroa)

Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun normaalikoulun tavoitteena on laajentaa eLuokkatandem-menetelmää ja tutkia, miten menetelmä toimii perusopetuksen puolella. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan, miten menetelmää voidaan jatkossa kehittää palvelemaan paremmin oppilaiden kiinnostusta ja kielenoppimista.

 

Taikon goes Hallå (60 000 euroa)

Vasa Arbiksen Taikon-hanke tuo kouluun taidekasvatusta kielitwistillä. Taidekasvattajat puhuvat opetusryhmissä omaa äidinkieltään, ja kun keskiössä on tekeminen, kielen käyttö tulee mukaan luonnollisesti. Projektin alkuvaiheessa kielellä on toisarvoinen asema ja taiteen tekemisellä suurempi merkitys. Kielenoppimisen merkitys kasvaa, mitä pidemmälle projekti etenee.

 

Ord och inga visor (60 000 euroa)

Turussa sijaitsevan Valokuvakeskus Perin ja Sade Kahran hankkeen tarkoituksena on yhdistää eri äidinkielisiä ihmisiä kuvien luomisen kautta. Keskustelujen, leikin ja kuvallisen luomisen kautta hanke luo maaperää kielirajat ylittävälle kommunikaatiolle.

 

Mukana menossa! (150 000 euroa)

Miten ruotsinkielisen teatteritaiteen keinoin voidaan kohdata toisen kielinen kulttuuri ja tehdä se saavutettavaksi toisille kieliryhmille? Svenska Teatern saa apurahaa selvittääkseen, miten teatterista voidaan luoda elävä ruotsinkielinen kansallisnäyttämö suomenkielisille lapsille, senioreille ja työikäisille.

 

Teckna hej till mig (75 000 euroa)

Suomenruotsalainen viittomakieli on uhanalainen, ja tähän Finlandssvenska teckenspråkiga -yhdistys haluaa muutoksen. Se saa apurahaa järjestääkseen tapaamisia, joissa eri-ikäiset kielenkäyttäjät ja kieliryhmät pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia aidossa kieliympäristössä. Hankkeen tavoitteena on tehdä suomenruotsalaista viittomakieltä tunnetuksi sekä muovata asenteita ja suhtautumista viittomakielisiin positiivisemmiksi.

 

Kielilähettiläät (250 000 euro)

Kansalliskielet – Nationalspråken ry:n tarkoituksena on rakentaa verkosto kielilähettiläistä, jotka kertovat kielenoppimisen tuomista hyödyistä ja mahdollisuuksista. Kielitarinoiden ja vierailujen avulla pyritään herättämään ihmisten motivaatio ruotsin oppimiseen. Tavoitteena on, että kielilähettiläät tekevät kolmen vuoden aikana 500 koulu-, yritys- ja organisaatiovierailua.

 

Kässäkaste (60 000 euroa)

Åbolands hantverkin Kässäkaste-hankkeessa sekä lapset että aikuiset saavat uppoutua kieliin, käsitöihin ja kaksikieliseen Suomeen. Käsitöiden parissa eri kieliryhmiin kuuluvat osallistujat saavat tutustua toisiinsa ja toiseen kotimaiseen kieleen samalla kun synnytetään kiinnostusta luovaan toimintaan.

 

Monikielinen didaktiikka ja vuoropuhelu kielten rajojen yli (300 000 euroa)

Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen hankkeessa pyritään kehittämään kaksikielistä pedagogista toimintaa ja analysoimaan sitä etenkin asenteiden ja kielenkäytön näkökulmasta. Hankkeen tuloksena syntyy Suomen kielikontekstiin sopivia toimintamalleja.

 

Lue lisää Kulturfondenin strategisesta Hallå!-ohjelmasta: https://www.kulturfonden.fi/stipendierobidrag/halla-strategiskt-program-for-ett-flersprakigt-finland-2018-2021/

 

***

Helsingissä 19. kesäkuuta 2018
Lehdistötiedote – julkaisuvapaa

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Berndt-Johan Lindström (kommentit)
koulutusasiamies
berndt-johan.lindstrom(at)kulturfonden.fi
040 838 1358

Martina Landén-Westerholm
tiedottaja
martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi
040 595 0817